sunnuntai 17. maaliskuuta 2024

Pohdinta: yritysten painotus salkussa suhteessa niiden laatuun?

Aiemmin pohdin osakkeiden myymistä, minkä lopputuloksena päätin olla keventämättä Novo Nordiskia ja nostin sallitun maksimipainotuksen 10% tasolta 13,5% tasolle. Yhteenvedossa kuitenkin mainitsin, että tämä toimii vain erittäin laadukkaille firmoille ja muille semivarmoille maksimipainotus tulisi olla ehkä vain 5%.

Tässä tekstissä käyn läpi salkkuyritysten laadusta kertovia parametrejä ja jaan ne edellä mainittuihin 5% ja 13,5% kerhoihin.

Laatuparametrit

Sijoitusstrategiani pohjautuu ns. osingonkasvustrategiaan, jossa sijoitetaan pitkällä aikavälillä laadukkaisiin yrityksiin, jotka kykenevät nostamaan osinkoaan tulevaisuudessa. Arvostan myös vahvaa markkina-asemaa, yrityskulttuuria ja hyvää johtoa.

Strategiani mukaiset laatukriteerit ovat:

  1. Pitkän aikavälin oman pääoman tuotto (Retun On Equity, ROE) > 15% tai parempi kuin kilpailijoilla ja vähintään 10%.
  2. Pitkän aikavälin nettomarginaali (Net Profit Margin, NPM) > 10% tai parempi kuin kilpailijoilla.
  3. ROE ja NPM ovat positiivisiä jokaisena vuotena tarkasteluajanjaksoilla (2007 alkaen).
  4. Osingonmaksusuhde (Pay Out Ratio, POR) < 70% tai osinko on muutoin perustellusti kestävällä pohjalla.
  5. Yrityksen tase on erinomaisessa kunnossa.
Onko salkussani yrityksiä, jotka eivät täytä kriteerejä?

Kyllä on, mutta asia ei ole niin musta-valkoinen kuin arvata saattaa.
  • Kriteeriä 1 (ROE > 15%) ei täytä ICE, SHB-A, BUFAB, TIETO ja PYPL. Kilpailijoihin vertaaminen on tehty osittain puolivillaisesti, mutta ainakin ICE ja SHB-A ovat parempia kuin kilpailijat. Lisäksi kaikilla ROE on vähintään 10%.
  • Kriteeriä 2 (NPM> 10%) ei täytä TSCO, AOS, SAND ja BUFAB. TSCO:n olen arvioinut kilpailijoita paremmaksi ja AOS sekä SAND ovat selviä markkinajohtajia vaikka tarkempaa kilpailija-analyysiä en löytänyt blogin syövereistä. BUFAB on kuitenkin esim. Fastenaliin verrattuna heikompi.
  • Kriteeriä 3 (ROE ja NPM > 0 joka vuosi) ei täytä SAND, joka teki tappiota vuonna 2009. Sandvikin FCF oli tällöin kuitenkin +7,7 miljardia kruunua. Myös TIETO kirjasi tappion 2007 vapaan kassavirran ollessa selvästi plussalla. Käytännössä siis kaikki salkkuyritykset täyttävät tarkastelun. Toisaalta tässä tulee huomioida myös omat kirjaukset esim. Fortumin osalta, joka on saleen raportoinut tappiota Uniper sekoilussaan, mutta olen käyttänyt ydinbusineksen tulosta omassa kirjanpidossa aivan kuten teen esim. vakuutusyhtiöiden kanssa.
  • Kriteeriä 4 (POR < 70%) ei täytä FAST, TXN, MO, STRA, PUUILO ja TIETO. Mielestäni näistä osinko on kestävällä pohjalla korkeasta maksusuhteesta huolimatta kaikilla. Esimerkiksi Tiedolla, jonka EPS-POR on 98%, FCF suhteessa EPS:iin on pitkällä aikavälillä ollut 1,45x eli kassaan tulee kyllä rahaa reilusti osinkojen maksuun.
  • Kriteerin 5 (tase erinomainen) täyttävät periaatteessa kaikki salkkuni yritykset. Jos katsotaan interest coverage tunnuslukua, niin se on alle 10 seuraavilla yrityksillä: GILD, MCO, ICE, SYK, UI, FORTUM ja BUFAB. Näillä kuitenkin kaikilla velan suhde omaisuuteen on korkeintaan 69% (UI) ja suhteessa omaan pääomaan korkeintaan 83% (GILD) pois lukien BUFAB, jolla velkaa on 1,24x suhteessa omaan pääomaan.
Tämän tarkastelun perusteella siirrän tarkkailuluokalle salkustani vain BUFAB:n. Eli tämän paino ei saa nousta yli 5% tason. Tällä hetkellä BUFAB:n 100 osaketta ovat salkussani 2,5% painolla. Lisäksi kilpailija-analyysi tulee tehdä tarkemmin seuraavien yritysten osalta:
  • BUFAB (ROE ja NPM),
  • TIETO (ROE),
  • PYPL (ROE),
  • AOS (NPM),
  • SAND (NPM).
Huippulaatu ja maksimipainotus?

Toisaalta voinko tämän perusteella sanoa, että kaikki muut salkku firmat saavat puhtaat paperit ja maksimipainorajaksi 13,5%? Mielestäni en, vaan vielä pitää katsoa keskitien kulkijat, joilla maksipainorajaksi tulee aiemmin käyttämäni 10%.

Jos katsotaan vielä kaikkein parhaat edellä mainituin kriteerein mitattuna ja sitten tiputetaan jäljelle jäävät 10% maksimipainorajalle, niin se näyttää tältä:
  • Kriteeri 1 väliinputoajat (ROE < 25%): AFL, APD, SWKS, ICE, V, AOS, SBUX, SYK, ORLY, FORTUM, SHB-A, SAND, TIETO, PYPL
  • Kriteeri 2 väliinputoajat (NPM < 15%): TSCO, ADP, AFL, FAST, AOS, SBUX, SYK, ROK, NKE, STRA, ORLY, PUUILO, SAND, TIETO, PYPL
  • Kriteeri 3, skipataan tämä
  • Kriteeri 4 väliinputoajat (ei osingon korottajat): BKNG, UI, STRA, ORLY, PYPL, SHB-A, SAND, FORTUM, PUUILO, TIETO
  • Kriteeri 5 väliinputoajat (net-debt-to-assets > 25%): APD, TXN, ITW, GILD, MCO, MO, SBUX; SYK, UI, ORLY
Jos yritys on mainittu vähintään 2 kriteerin kohdalla, niin se saa 10% maksimiallokaatiorajan. Tähän joukkoon kuuluvat:
  • AFL, AOS, FORTUM, SHB-A, APD, STRA, PUUILO, UI, 
  • Näillä oli kolme mainintaa: SBUX, SYK, SAND, TIETO, PYPL
  • Näillä oli neljä mainintaa: ORLY
Johtopäätökset

Eli eli. Tarkastelun perusteella salkkuuni tulisi siis kolme eri maksimipainorajaa 5%, 10% ja 13,5%. Nämä ovat yrityskohtaisia ja jakautuvat seuraavan taulukon mukaisesti.


Tällä hetkellä näiden suhteen ei ole juuri hätää, sillä salkkuni suurimmat 5 positiota ovat seuraavat:

lauantai 2. maaliskuuta 2024

Pohdinta: Milloin minun tulee myydä osakkeita?

Olen määrittänyt osakesijoitustragiani erilliselle sivulla ja päivittänyt sitä viimeksi aika tarkkaan 2 vuotta sitten. Novo Nordiskin osakkeen arvon rakettimainen nousu on nostanut Novo position kokoa salkussani merkittävästi ja tällä hetkellä se on noin 10%. Tätä ihmetellessä muistin, että olen rajoittanut maksimiallokaation strategiassani seuraavasti:

"Tiedän, että 50 parasta päätöstäni ovat parempia kuin sen jälkeen tulevat, jonka perusteella rajoitan salkussani olevien yritysten määrän 50:een. Yrityskohtainen maksimiallokaatio 10%, mutta salkunrakennusvaiheessa paino saa olla suurempikin."

Tämä käytännössä asettaa tavoitteeksi, että yrityskohtainen paino on 2% - 10% välillä. Toisaalta tämä ei kerro tarkemmin, että mitä minun pitäisi tehdä kun paino oli yli tai alle. Eli jonkinlainen päivitys tämän osalta pitäisi tehdä ohjenuoraksi. Samalla strategia olisi muutenkin syytä läpikäydä ja päivittää tarpeen mukaan.

Tässä tekstissä pohdin osakkeiden myymistä strategiani kannalta.

Osakkeiden myyminen ja laatukriteerit

Olen ostamisen määrittänyt myös hyvin löyhästi, mutta käytännössä muistan jossain vaiheessa päättäneeni, että mahdollinen exit tulee määritellä jo oston yhteydessä. Ostaminen perustuu tällä hetkellä siihen, että pyrin ostamaan osingon kasvattamiseen kykeneviä laadukkaita yrityksiä pitkään holdiin. Mahdollinen exit tulisi siis sitoa siihen, että yritys ei tulevaisuudessa olekaan enää yhtä laadukas tai se ei kykene enää osingon kasvattamiseen.

Tällä hetkellä minulla on 5 ostokriteeriä, joiden täyttymistä tulisi arvioida ja seurata myös yrityksen ollessa salkussani:

  1. Pitkän aikavälin oman pääoman tuotto (Retun On Equity, ROE) > 15% tai parempi kuin kilpailijoilla ja vähintään 10%.
  2. Pitkän aikavälin nettomarginaali (Net Profit Margin, NPM) > 10% tai parempi kuin kilpailijoilla.
  3. ROE ja NPM ovat positiivisiä jokaisena vuotena tarkasteluajanjaksoilla (2007 alkaen).
  4. Osingonmaksusuhde (Pay Out Ratio, POR) < 70% tai osinko on muutoin perustellusti kestävällä pohjalla.
  5. Yrityksen tase on erinomaisessa kunnossa.

Kriteerien 1 ja 2 osalta olisi melko helppo muodostaa exit kriteeri esim. siten, että viimeisen 3 vuoden keskiarvo on alle tavoitteeni. Kriteeri 3 on hieman spekulatiivinen, kun välillä tulee selviä kertaeriä, jotka vievät yksittäisen vuoden tuloksen negatiiviseksi. Käytännössä tämän osalta exit kriteerinä voisi olla se, että ydinliiketoiminta muuttuu tappiolliseksi. Toisaalta koronan aiheuttama shokki toimi esimerkkinä, että tälläinen ajattelu ei välttämättä toimi. Jotenkin tätä pitäisi verrata kilpailijoihin, kun kyseessä on globaali kaikkia yrityksiä koskettava ilmiö. Kriteeri 4 on hyvin löyhä ohjenuora ja käsittelen sen aina tapauskohtaisesti, joten siitä ei exit kriteeriä saa muodostettua. Kriteeristä 5 kuitenkin pystyisi exit kriteerin tekemään, mutta tämäkään ei välttämättä päde suurien yritysostojen yhteydessä. Toisaalta tässäkin voisin ottaa liukuvan 3 vuoden tarkastelun ja arvioida mihin suuntaan tase on kehittymässä.

Alla mahdolliset laadulliset exit kriteerit jatkopohdintaa varten:

  1. Viimeisen 3 vuoden ROE < 15% tai huonompi kuin kilpailijoilla ja alle 10%.
  2. Viimeisen 3 vuoden NPM < 10% tai huonompi kuin kilpailijoilla.
  3. Velan määrä on kasvanut viimeisen 3 vuoden aikana ja interest coverage on alle 4.
Osakkeiden myyminen ja yrityskohtainen riskienhallinta

Yrityskohtaiset allokaatiorajat ovat käytännössä riskienhallintaa.

Jos salkussani olisi yksi yritys esim. 30% painolla ja kyseessä olisi vaikka Enron, Wirecard tai Theranos, niin koko salkun pitkän aikavälin tuotto olisi käytännössä kiinni yksittäisestä huijauksesta. Lisäksi tämä hoitaa myös arvostukseen liittyvän riskienhallinnan. Jos salkussa 30% painolla olisi nopeasti kasvava P/S-lukemalla 15 arvostettu firma ja kasvun hyytyessä 30% p.a. vauhdista esim. 7% tasolle laskisi hyväksyttävää P/S- lukemaa merkittävästi esim. tasolle 5. Tällöin osakekurssi voisi laskea yli 50% arvostuksen laskiessa vaikka liiketoiminta porskuttaisikin eteenpäin mallikkaasti. 

Toisaalta allokaatioraja voi leikata tuottoja. Jos maksimiallokaatio tulee vastaan, kun yritys on arvostettu P/S 5 ja kasvun kiihtyessä osakekurssi lähtee laukalle kohti P/S lukemaa 15, niin aika monta kevennystä joutuu tekemään ennen huippujen saavuttamista. Näin kävi myös minulle Novo Nordiskin tapauksessa:

  • Ostin Novoa 2016, 2019 ja 2020 split-korjatuilla hinnoilla 111 - 214 DKK.
  • Myin 2022 noin 21% positiostani split-korjatulla 402 DKK hinnalla.
  • Tällä hetkellä osakekurssi on noin 850 DKK eli osake on yli tuplannut alle 2 vuoden takaisesta kevennyksestäni.
Tällöin tein myynnin kun positio oli vielä hieman alle 10% salkustani, joka oli mielestäni virhe. Lisäksi vetosin yliarvostukseen, joka omien laskelmien mukaan oli yli 30% ja P/E-luku oli noin 35. Vetosin myös one trick pony ajatukseen eli siihen, että Novon liiketoiminta romahtaisi, jos diabetekseen löydettäisiin parannus.

Tällä hetkellä (1.3.2024) Novo Nordisk on salkussani 9,9% painolla ja arvioni käyvästä arvosta on noin 25% nykykurssia alempana (~630 DKK vs ~850 DKK). Myös eteenpäin katsova P/E-luku on korkea noin 38. Eli tilanne on käytännössä vastaava kuin aiemman kevennyksen yhteydessä.

Miten tässä siis tulisi toimia, jotta riskienhallinta on riittävällä tasolla, mutta ei leikkaa tuottoja liikaa?

One trick pony

Tämä on mielestäni melko olennainen osa yrityskohtaisen riskienhallinnassa. Onko kyseessä one trick pony vai ei? Tässä esimerkki salkustani.

Skyworks Solution saa liikevaihdostaan käytännössä noin 60% Applelta. Jos Apple korvaa SWKS:n tuotteet in-house teknologialla kuten M1 chipin kanssa, niin SWKS:n liikevaihto romahtaa. SWKS on one trick pony.

Vastaesimerkkinä toinen puolijohdeyhtiö salkustani eli Texas Instruments. TXN:lla on yli 100 000 eri asiakasta ja 40 % liikevaihdosta tulee niiltä, jotka eivät kuulu TOP100 asiakkaisiin. Myös tuotteita on jopa 80 000, joka on tietoinen valinta estämään liiketoiminnan riippuvuus yksittäisestä markkinasta, tuotteesta tai asiakkaasta. Vaikka TXN menettäisi suurimman asiakkaansa, niin sillä ei olisi merkittävää vaikutusta liikevaihtoon tai kannattavuuteen.

Sitten vielä esimerkkinä Aflac, joka saa noin 70% liikevaihdostaan Japanista. Tämä tarkoittaa sitä, että Japanin jenin ja dollarin (tai euron) välisellä vaihtokurssilla on suuri merkitys yrityksen tulokseen dollareissa (tai euroissa) mitattuna. Jos Japanin jeni romahtaisi, niin samalla romahtaisi myös Aflacin liiketoiminta dollareilla mitattuna. Tietyllä tapaa one trick pony, mutta toisaalta muistuttaa enemmän Nokian Renkaita, joka oli merkittävän riippuvainen Venäjästä ja siten täysin poliittisten päätösten liikuteltavissa.

Jos Nokian Renkaat olisi ollut salkussani 30% painolla, kun kurssi oli 35€, niin miltä se näyttäisi? Ukrainan sodan syttyminen aiheuttama liikevoittotason 70% lasku sekä 75% osakekurssin lasku olisi laskenut salkkuni arvoa yli 20%. Olisinko ollut tyytyväinen riskienhallintaan? En. Jos paino olisikin ollut maksimissaan 13,5%, niin vaikutus koko salkkuun olisi ollut vain noin 10%. Tämä on jossain määrin siedettävämpi lopputulos.

Upside menetys?

Jos unohdetaan hetkeksi katastrofi skenaariot ja mietitään vaihtoehtoiskustannuksia, niin saadaan kolikon toinenkin puoli käytyä läpi.

Esimerkkinä lähestytään asiaa viime kesänä tekemäni kevennysoperaation kautta.

Myös salkusani useita yrityksiä noin 24k€ edestä sijoitusasunnon lainan pois maksamiseksi. Mukana kevennyksissä oli Strategic Education, joka oli voimakkaan kurssilaskun innoittamien lisäostojen takia melkoisessa painossa vaikka kurssi oli melko matala. Myös 48 osaketta hinnalla 74,1 dollaria ja jätin salkkuuni 30 osaketta eli kevennys oli merkittävä. Tänään osakekurssi on 108 dollaria ja risat, joten osake on noussut kevennyksen jälkeen 47%. Tämä on euroissa mitattuna noin 1500, jolla olisi 5% korollakin maksanut vuoden korot 30k€ lainasta.

Aiemmin esittelemäni Novo Nordiskin kevenneys oli suhteellisesti vielä pahempi kun osake on noussut kevennyksen jälkeen yli 100%. Osakkeiden myyminen voi siis merkittävästi rajoittaa tuottoja ja vaihtoehtoiskustannuksien laskeminen jälkikäteen aiheuttaa oman tuskansa. Tähän väliin voisin lainata Aki Pyysingin viimeistä kirjoitusta Cityconista:

"Tunnen itseni niin vitun tyhmäksi, että en ansaitse muuta kuin nauloja päähän. Niitä olen kyllä jo omatoimisestikin naputellut."

Tähän upsiden menetykseen liittyy myös sanonta "Cut Your Losses Early; Let Your Profits Run".

Otetaan tähän samat esimerkit kuin yllä one trick pony käsittelyssä. Jos omistan osaketta 30% painolla, mikä nousee 50%, kuten STRA, niin pelkästään tämän position vaikutus osakesalkkuni kokonaistuottoon on +15%. Jos omistan osaketta 13,5% painolla, niin 50% nousun jälkeen tuottoa tulee +7%. Jos osake tuplaisi kuten Novo, niin vastaavat lukemat olisivat +30% ja +13,5%.

Käytännössä upside/downside arviota tehdessä pitäisi antaa jonkilaiset kertoimet eri skenaarioille ja ylipäätään määrittää pahimmat ja parhaimmat skenaariot sekä niiden todennäköisyydet, jotta tästä saisi jotain konkreettista. Pitkällä aikavälillä osakkeiden pitäminen on kuitenkin positiivisen odotusarvon touhua, joten myyminen/keventäminen on lähtökohtaisesti aina tappiolla ilman tarkempaa tietoa yksittäiseen yritykseen liittyvästä riskistä. 

Kevennyksen suuruus?

Jos sitten päätyisin keventämään yritystä, jonka paino on liian korkea tai esimerkiksi mahdolliset exit kriteerit ovat täyttyneet, niin paljonko tulisi myydä?

Ensinnäkin exit kriteerit ovat nimensä mukaan käytössä tilanteissa, joissa yritys ei sovellu enää salkkuun laisinkaan ja tällöin kevennyksen suuruus olisi koko positio. Toisaalta tämä tarkoittaisi, että exit kriteerien määrittely tulisi tehdä hyvin tarkkaan. Varsinkin suurempien positioiden kohdalla väärin muodostettujen exit kriteerien orjallinen noudattaminen voisi johtaa huonoon lopputulokseen eli merkittävien tuottojen menettämiseen. Tämä pitää erityisen hyvin paikansa tilanteissa joissa myynnin ajoitus on liian myöhäinen.

Tämä ajatus mielessä haluan palata vielä Strategic Educationiin, sillä osakekurssi oli heinäkuussa 2019 noin 180 dollaria. Kaikki meni oikeaan suuntaan, mutta en vielä tällöin ajatellut keventämisiä juurikaan vaikka alkujaan osaketta ostaessani tavoitteena oli myydä/keventää kun yksityisten yliopistojen tilanne olisi stabiloitunut USA:ssa. Lokakuussa 2019 osakeesta sai enää 125 dollaria, mutta osake nousi vielä 170 dollarin lukemiin toukokuussa 2020 ennen koronaromahdusta. Elokuussa 2020 toteutettiin anti 105 dollarin hinnalla Australian ja Uuden-Seelannin liiketoiminnan ostoon liittyen ja osake romahti tuolle tasolle ja allekin heti tiedon tultua. Muistan STRA huippukurssien aikaan ajatelleeni, että vihdoin tämä 2013 vajaa 50 dollarin hinnalla ostettu osake kantaa hedelmää ja ajattelin myös keventämistä. Toisaalta tähän aikaan keskityin lähinnä ostamiseen enkä kantanut huolta kevennyksien pohtimisesta varsinkin kun vasta kun 2017 oli palattu osingon maksuun ja 2018 sitä oli nostettu 100% ja vielä 2019 tuli 20% nosto. Jokatapauksessa 2019 huippukursseilla minulla oli 30 kpl osakeposition suuruus noin 5000€, joka sen aikaisella osakesalkullani oli noin 8% reilu 60k€ osakesalkustani. Suhteessa yritykseen riskiin, niin tätä olisi vähintään pitänyt keventää tai ainakin palata alkuperäisen sijoitusteesin äärelle ja miettiä kovasti keventämistä.

Kevennyksen suuruus riippuu osittain yrityksen laadusta, mutta ennen kaikkea riskitasosta ja painosta salkussa. Lisäksi mitä suurempi salkusta tulee, niin sitä enemmän yksittäisen yrityksen positiolla tuntuu olevan merkitystä. Eli tähän astuu vahvasti mukaan myös psykologinen elementti, jota on hyvin vaikea arvioida tai hallita.

Myös kaupankäyntikulut ja verotus vaikuttavat kevennyksiin. Olen huomannut, että en millään haluaisi myydä verojen maksamisen takia. Kaupankäyntikulut asettavat tietyllä tapaa minimilyhennyksen suuruuden noin 1500€ tasolle, jolloin kulut myynnistä asettuvat alle 1% tasolle. Verotus on huomattavasti kinkkisempi asia, sillä sen suhteen ei voi oikeen vetään mitään järkevää rajaa minkä alle pyrkiä. Toisaalta miksi ei? Eikö tätä voisi ajatella vastaavasti kuin muitakin kuluja? Esimerkiksi siten, että kevennyksen yhteydessä luovutusvoittoveroja ei saa tulla yli 0,1% salkun arvosta? Tällä hetkellä salkun arvo on noin 139k€, joten veroja saisi tulla vain 138€ mikä tarkoittaa että voittoa saisi syntyä vain reilu 460€. Ei kovin järkevää...

Tämän ajatuksen pohjalta päästään takaisin upside/downside arviointiin. Mitä olisi siis järkevää maksaa kuluina riskienhallinnasta? Oikeasti en tiedä. Toisaalta olisi hyvä kuitenkin ymmärtää mitä riskienhallinta positiokokoa rajoittamalla maksaa. Tehdään laskelma eri osakkeen tuotoilla verojen laskemiseksi siten, että 13,5% rajalla tehdään kevennys takaisin 10% painoon.

  • Tuotto 100%, verot 3,5%*100/200*0,3 = 0.525%
  • Tuotto 200%, verot 3,5%*200/300*0,3 = 0,700%
  • Tuotto 300%, verot 3,5%*300/400*0,3 = 0,788%
  • Tuotto 400%, verot 3,5%*400/500*0,3 = 0,840%

Lisäksi näiden päälle tulee huomioida myyntikulu, mutta se on vain noin 0,001% nykyisellä salkun koolla eli voidaan jättää huomioimatta. Käytännössä keventäminen maksaa siis alle 1% vaikka myytävät osakkeet kirjautuisivat verokarhulle 400% tuotolla.

Jos asetan maksimipainotuksen ylärajan 13,5% tasolle ja molemmille upside +100% ja downside -75% keisseille yhtä suuren 20% todennäköisyyden sekä perus 7% tuotolle 60% todennäköisyyden, niin odotusarvo on EV = 13,5%*(-0,2*75% + 0,2*100% +0,6*7%)= + 1,2%. 10% maksimipainolla laskettaessa pitää huomioida kevennyksen kustannus (esim. 0,84% 400% tuotolla), jolloin odotusarvo on EV = 10%*(-0,2*75%+0,2*100%+0,6*7%) - 0,84% = + 0,1%. No tämä nyt oli tälläinen loppuspekulaatio, kun nuo todennäköisyydet tässä merkitsee eniten ja eihän niistä ole tietoa kuin tekoälyllä. Lisäksi en ole täysin vakuuttunut käyttämästäni kaavasta.

Johtopäätökset

Strategiaani tulee selvästi jotenkin hioa erityisesti myymiseen ja keventämiseen liittyen. Sain tämän analyysin perusteella ihan hyviä ajatuksia jatkojalostettavaksi.

Lisäksi voin tämän läpikäynnin jälkeen perustella itselleni, että Novo Nordiskin keventäminen ei ainakaan vielä tule kyseeseen. Tietyllä tapaa skenaario jossa osakkeen arvo laskee nopeasti 75% vaikuttaa realistiselta riskienhallinnan näkökulmasta. Toisaalta upsiden osalta 100% nousu on potentiaalinen vertailukohta, koska markkinat menee pitkässä juoksussa hieman enemmän ylös kuin alas. 13,5% painolla 75% droppi laskee osakesalkun arvoa 10%, joka on mielestäni siedettävissä oleva riski yksittäiseen yritykseen liittyen kunhan sen laatu on erityisen korkea. Epävarmemmissa tilanteissa tai riskisempien yritysten kohdalla maksimipainotus tulisi miettiä erikseen ja niiden osalta 5% taso kuulostaa järkevämmältä.

Jatketaan pohdintoja ja koitetaan saada tähän myyntipuoleenkin jotain järkeä eikä pelkästään toimia tunteen tai ulkopuolisen tarpeen perusteella. Lisäksi yrityskohtaiset maksimipainotukset tulisi määrittää ja arvioida yrityksen riskiprofiili huomioiden.

lauantai 17. helmikuuta 2024

Riskien ymmärtäminen, osa 4: Suomen pahimmat junaturmat Jokelassa 1996 ja Jyväskylässä 1998

Tämä teksti perustuu turvallisuustutkinta.fi sivuilta löytyviin materiaaleihin.

Aiemmet "Riskien ymmärtäminen"-tekstisarjan kirjoitukset löytyvät alta:

Nyt kun viime vuonna sattui pari junaonnettomuutta Tampereella (tavarajunien törmäys 20.9.2023 ja tavarajunan suistuminen 20.11.2023) ja tässä viikko takaperin oli koko Suomen rataverkko pysähdyksissä raidevaurion takia, niin ajattelin kaivaa naftaliinistä pitkään luonnostilassa olleen kertomuksen kahdesta Suomen pahimmasta junaonnettomuudesta. Tässä tekstissä käsitellään Jokelan turmaa vuodelta 1996 ja Jyväskylän onnettomuutta vuodelta 1998, jotka viimeistään toimivat sysäyksenä junaturvallisuuden parantamishankkeissa Suomessa.

Junathan toimii siten, että niiden painaessa syntisen paljon ne eivät kovin nopeasti pysähdy. Sitten kun sitä massaa ja nopeutta on paljon, niin törmäyksissä tai suistumisissa energiaa ja liikemäärää on yleensä niin paljon, että junaonnettomuudet aiheuttavat valtavaa tuhoa itse junalle, junassa olijoille ja lähiympäristölle. Nykyisin junia ohjataan Fintrafficin liikenteenohjauskeskuksista ja junien turvallisuuden pyrkii varmistamaan turvallisuusjärjestelmänä toimiva asetinlaite. Tästä huolimatta osa nykyisistäkin järjestelmistä on alttiita ihmisen tekemille virheille, mutta lähtökohtaisesti junaliikenne on erittäin turvallista.

Jokela

21.4.1996 Oulusta Helsinkiin matkalla oleva pikajuna suistui vaihteessa kiskoilta Tuusulan Jokelassa ja neljä kuoli. Junassa oli 144 henkilöä. Tutkinnan perusteella, sankan sumun takia junan kuljettaja ei todennäköisesti nähnyt esiopastimen vihreää vilkkuvalua, joka ilmaisi nopeusrajoituksen olevan 35 km/h seuraavassa raiteenvaihdossa. Kuten aluksi sanoin, niin junat eivät kovin nopeasti pysähdy ja tämä on yksi syy miksi riittävän aikaiseen tiedon saantiin käytetään esiopastimia. Nämä esiopastimet ovat riittävällä etäisyydellä pääopastimesta ja ne antavat ennakkotietoja, jotta junan jarruttaminen voidaan aloittaa riittävän ajoissa.

Tuusulassa juna ajoi kuitenkin ylinopeutta, sillä nopeus oli esiopastimen kohdalla 116 km/h. Kuljettaja oli matkan aikana ajanut useissa kohdissa lievää ylinopeutta. Tämä johtui tutkinnan perusteella siitä, että kuljetta pyrki pysymään aikataulussa, joka oli vielä siihen aikaan käytännössä perinne. Tähän mahdollisesti vaikutti myös se, että kuljettaja oli ottanut humalaisen ystävänsä veturin kyytiin.

Johtuiko tämä nyt siis pelkästään ylinopeudesta ja sankasta sumusta?

Ilmeisesti ei, sillä tutkinnan perusteella havaittiin myös muita puutteita tai sattumia tällä kohtalon junalla. Tähän aikaan kuljettajat saivat niin sanotun viikkovaroituksen, jossa kerrottiin radalla tehtävistä ratatöistä ja niiden vaikutuksista. Näihin sisältyi esimerkiksi normaalista poikkeavat nopeusrajoitukset tai kulkutiet, joiden käyttäminen vaatii normaalista junamatkasta poikkeavia toimia.

Voin kuvitella miten viikkovaroituksen lukeminen, sisäistäminen ja ymmärtäminen onnistuu, kun humalainen kaveri kertoo tarinaansa tai kyselee "tyhmiä" tyyliin, että "Mitä tuo kahva tekee?". Tämän lisäksi viikkovaroitus oli epäjohdonmukainen ja se oli muuttunut parin viikon takaa juuri tätä rataosaa koskien, milloin sama kuljettaja oli tämän osuuden ajanut. Viikkovaroitus on nimensä mukaan varoitus eikä mikään ehdottomasti noudatettava ohjenuora.

Nyt päästää siis takaisin siihen nopeuteen ja jarruttamiseen.

Esiopastimen jälkeen tulee pääopastin, joka on nykyään kytketty baliiseihin, jotka välittävät tietoa junaan ja varmistavat riittävän jarrutuksen automaattisesti kuljettajan toimista huolimatta. 1996 ei tälläistä junakulunvalvonta (JKV) järjestelmää ollut kuitenkaan vielä käytössä. Kuljetta oli itseasiassa esiopastimelta kiihdyttänyt vauhtia ja saapui pääopastimelle 133 km/h nopeudella. 13km/h ylinopeutta. Todellisuudessa esiopastin oli kertonut, että ala jarrutamaan jo nyt, jotta pääopastimelle tai sitä seuraavaan vaihteeseen saapuessa junan nopeus olisi riittävän alhainen.

Pääopastin kertoi samaa sanomaa kuin esiopastin eli seuraavan vaihteen maksiminopeus on 35km/h. Kuljettaja aloitti välittömän hätäjarrutuksen nähdessään pääopastimen ilmaisun. Kuten arvata saattaa, niin tässä vaiheessa myös hätäjarrutus oli liian myöhäistä. Juna saapui 124 km/h nopeudella vaihteeseen, jonka läpi tulisi ajaa vain 35 km/h. Hätäjarrutus hidasti junan nopeutta siis vain 9 km/h, mikä kertoo hyvin siitä massiivisesta liike-energiasta, joka juniin liittyy. Ne eivät yksinkertaisesti voi pysähtyä kovin nopeasti, saati väistää.

Tämän onnettomuuden perusteella annettiin käytännössä kolme suositusta:

  • Viikkovaroitusta tulee parantaa, jotta se on johdonmukaisempi,
  • Veturissa matkustamiseen tulee asettaa säännöt, jotka osaltaan varmistavat kuljettajan työrauhan ja keskittymisen,
  • JKV-järjestelmä tulee ottaa käyttöön nopeutetussa aikataulussa.
Jyväskylä

6.3.1998 Turusta Pieksämäellä kulkeva matkustajajuna suistui vaihteessa kiskoilta Jyväskylän ratapihalla. Junan 300 matkustajasta kolmas osa sai vammoja ja 10 kuoli. Tutkinnan perusteella, kuljettaja oli väsynyt, ei keskittynyt ajamiseen ja kuvittelin vaihteen nopeusrajoituksen todellista korkeammaksi. Väsyminen johtui siitä, että kuljettajien lepotilaa ei oltu äänieristetty ja se oli kaikuva tila, jossa kuljettaja ei saanut levättyä riittävästi 5 tunnin tauollaan.

Mitä ihmiset tekevät väsyneenä töissä? No keittävät kahvia, niinkuin tämäkin kuljettaja teki. Tästä johtuen kuljettaja ei pystynyt keskittymään ajamiseen mikä käytännössä tarkoittaa opastimien seuraamista ja niissä ilmoitettuihin tietoihin reagoimista. Tälläinen käyttäytyminen vaikuttaa epänormaalilta, mutta toisaalta jos toimintakulttuurissa tämä on hyväksyttävää, niin vaikea on tehdä vastoin tapoja. Tutkinnan perusteella toimintakulttuurissa havaittiin muutoinkin "hällä väliä" asennetta, joka voi olla kirjaimellisesti murhaava turvallisuuskriittisellä alalla.

Kuten Jokelassa mahdollisesti kävi, niin tässäkin tilanteessa kuljattajalla oli todennäköisesti käsitys tuloraiteesta, mahdollisista vaihteista ja niiden nopeusrajoituksista aikaisempian saman reitin kokemuksien perusteella. Vuosi sitten kaikki junat menivät raiteelle, jolle saapuessa maksiminopeus oli 80 km/h. Lisäksi kuljettajalla oli kokemusta lähinnä tälle raiteelle ajosta Jyväskylään saapuessaan, joten voin kuvitella, että se on ns. oletuksena mielessä. Varsinkin väsyneenä voi ajatella, että tämä menee siten kuin aiemminkin.

2,6 km ennen suistumisvaihdetta kuljettaja aloitti hidastamisen ottamalla veturista tehot pois virtapyörää kääntämällä. Nopeus oli tällöin 143 km/h ja juna alkoi rullata. Kuljettajan reagointi vastasi hyvin sitä tilannetta, että hän olisi saapumassa 80 km/h rajoitetulle kauempana olevalle vaihteelle. Tällä hetkellä esiopastin oli todennäköisesti juuri ja juuri nähtävissä. 2,2 km ennen suistumisvaihdetta esiopastimen kohdalla junan nopeus oli vielä 137 km/h ja esiopastin ilmaisi raiteenvaihdon (tai vaihteen) maksiminopeudeksi 35 km/h.

Miksi ihmeessä hätäjarruttamista aloitettu heti kun esiopastimen ilmaisema nopeusrajoitus näkyi? Tähän mahdollisesti vaikutti sen aikaiset opastimet. Vaikka nopeusrajoitus olisi merkittävästi erilainen, niin opasteet olivat samanlaiset. Itse nopeusrajoitus ilmaistiin erillisillä numero-opastimilla, jotka olivat ainoa ero eri nopeusrajoitusten opasteisssa. 

800 m ennen suistumisvaihdetta junaa alettiin 1. kerran jarruttaa nopeudesta 135 km/h. Pääopastin oli vielä 400 m päässä, mutta hyvin todennököisesti nähtävissä onnettomuusolosuhteissa. 440 m ennen suistumisvaihdetta junan nopeuden ollessa 128 km/h pääopastimessa paloi kelta-vihreä opaste, joka tarkoitti seuraavan vaihteen nopeusrajoituksen olevan 35 km/h. Viimeistään tässä kohtaa kuljettaja tajusi virheensä ja kahvia suusta sylkäistäessään aloitti hätäjarrutuksen parin sekunnin sisällä siitä kun matkaa oli enää 320 m suistumisvaihteeseen.

Hätäjarrutus alkoi tehota kuitenkin vasta 100 m suistumisvaihdetta, sillä jarruasettimen valinta oli tehty virheellisesti. Oikea asettimen valinta olisi vaikuttanut onnettomuuden seurauksiin lieventävästi, vaikka ei 35 km/h nopeutta olisikaan saavutettu. Tästä johtuneen jarruviiveen takia nopeus oli vielä noin 110 km/h suistumisvaihteessa eli ylinopeutta oli melko reippaasti. Jos juna olisikin ohjattu ajamaan suoraan, niin 420 m päässä tästä olisi ollut vaihde, jonka maksimi nopeus on 80 km/h. Tämä on siis se vaihde, johon kuljettajan jarrutuskäyttäymisen perusteella hän oli ajamassa.

Ylinopeus vaihteessa aiheutti veturin suistumisen, kaatumisen ja kahden perässä olevan vaunun suistumisen. Loput 9 vaunua pysyivät pystyssä. Onnettomuuden kuolleet olivat veturissa tai kaatuneissa vaunuissa.

Tämän onnettomuuden perusteella suositeltiin seuraavaa:

  • Opastimet eri nopeusrajoitusten osalta tulee muuttaa selkeämmin toisistaan erottuvaksi,
  • Opastimien kohdalle tulee määrittää ja ohjeistaa nopeussuositukset,
  • Turvavyöt tulee asentaa,
  • Ohjeita tulee päivittää ja lepoalueita parantaa.
Yhteenveto

Molemmissa tapahtumissa käytännössä inhimillinen virhe oli merkittävässä roolissa onnettomuuden syntymisessä. Lisäksi tästä on hyvä oppia se, että kuinka pienet asiat voivat myötävaikuttaa virheen tapahtumiseen. Miten sijoittajana tästä tulisi siis ajatella? Vaikea sanoa mitään ultimaattisia totuuksia, mutta mielestäni on selvää, että sijoittaminen teollisuuteen tai ympäristöön, joissa ihmisellä on vielä merkittävä rooli turvallisuuden varmistamisessa voi johtaa odotuksia suurempiin riskeihin. Näistä tulee ainakin mieleen varustamot/satamat (yleisesti) tai esim. kemian ala heikon regulaation maassa, mitkä ovat todellisuudessa kuitenkin alttiita suuremmillekin onnettomuuksille.

Loppukaneettina pitää vielä sanoa, että firma, joka ei ota turvallisuutta tosissaan tulee maksamaan siitä ennemmin tai myöhemmin merkittävästi. Pitkällä aikavälillä kannattavuus on varmasti vakaampi kun yritys ottaa riskienhallinnan ja turvallisuuden tosissaan investoiden siihen esim. kouluttamalla henkilöstöään, parantamalla prosesseja ja uusimalla järjestelmiään.

Tähän liittyen on sanontakin: "You think safety is expensive, try accident!".

keskiviikko 7. helmikuuta 2024

Vuoden 2023 osingon korotukset ja vuoden 2025 tavoitteiden tilanne

Vuonna 2023 oli ihan mukava osingon korotusten osalta. Lähes kaikki salkussani (vielä tällä hetkellä) olevat yritykset korottivat osakekohtaista osinkoaan osakkeenomistajille. Salkussani on edelleen muutamia poikkeamia, jotka eivät maksa osinkoa.

Osakesalkussani on pääasiallisesti pitkään osinkoa kasvattaneita yrityksiä. Noin vuosi sitten joulukuussa 2022 kirjoitin vuoden 2022 osingon korotuksista. Tällöin salkussani oli 34 yritystä, joista 28 korotti osinkoaan. Keskimääräinen korotus oli +10,5%. Näistä salkussani on edelleen 28 yritystä, joista 23 korotti osinkoaan vuonna 2023.


Poikkeamat:

  • Booking Holdings ja O’Reilly Automotive eivät maksa osinkoa, mutta ovat mielestäni ansainneet paikan laatuyrityksiin panostavassa salkussani.

  • BKNG on tuottanut yli 110% ja ORLY yli 140% salkussani ollessaan.

  • BKNG on ollut salkussani 11/2019 alkaen ja ORLY 01/2021.


Dividend champions:

  • Tähän joukkoon kuuluvat ITW, MO, ADP, AFL, APD, AOS, SYK ja NOVO-B.

  • Kaikki korottivat osinkoaan vuonna 2023, keskimäärin +9,3%.

  • Suurin korotus tuli Novolta +19,2%.

  • Pienimmän korotuksen antoi Altria +4,4% (3,68 dollarista 3,84 dollariin).


Dividend contenders:

  • Kirittäjien joukossa ovat FAST, NKE, TXN, V, TSCO, MCO, ROK, SBUX ja ICE.

  • Kaikki korottivat osinkoaan vuonna 2023, keskimäärin +10,6%.

  • Suurin korotus tuli Visalta + 18,7%.

  • Pienin korotus oli Rockwell Automationin + 5,5%.


Dividend challengers:

  • Haastajista löytyy vain SWKS ja GILD.

  • Skyworks korotti osinkoa vuonna 2023 +10,2%.

  • Gilead Science korotti osinkoa vuonna 2023 +2,7%.


 Pohjoismaalaiset yritykset ja muut luopiot:

  • Suomi-Ruotsi akselilta salkussani on enää Fortum, Sandvik, Bufab, Puuilo ja Svenska Handelsbanken.

  • Tähän luopio joukkoon kuuluvat myös STRA ja UI, joista molemmat maksavat 2,4 dollarin vuotuista osakekohtaista osinkoa. STRA vuodesta 2020 lähtien ja UI vuodesta 2022.

  • Fortum leikkasi osinkoaa 1,14 eurosta 0,91 euroon (-20%).

  • Svenska Handelsbanken maksoi myös lisäosingon (2,5 SEK per osake) normaalin 10% korotetun 5,5 SEK osingon lisäksi.

  • Bufabin korotus oli suurin +26,7% ja Sandvikin pienin +5,3%.


Kun kaikki osingonmaksajat huomioidaan yhdessä, niin keskiarvo korotus oli +8,4%. Vuosi sitten laskin osakkeiden painoilla painotetun osingon korotuksen, joten tämä ei ole suoraan vertailukelpoinen. Lukema on kuitenkin ihan kelpo varsinkin jos ottaa huomioon salkkuni nykyisen efektiivisen osinkotuoton, joka on 2,5%. Eli periaatteessa tuollaista reilu 10% kokonaistuottoa.


Eteenpäin katsova vuotuinen osinkotuotto on noin 3230€, joka on nettona 200€/kk. Tämä käytännössä tarkoittaa, että osakesalkkuni osalta olen saavuttanut 05/2019 asettamani tavoitteeni vuodelle 2025:


“Tärkein rakennuspalikka on ehdottomasti osakesalkku, joka tuottaa merkittävää pasiivista tuloa suhteessa kulutasoon. Tätä voi sanoa "f*ck you money":ksi. Tämä tuo mahdollisuuden sanella omat ehdot asioille, jolloin pääset aina tekemään mitä rakastat. Konkreettisena tavoiteena on ytimekkäästi sanottanut vähintään 100 000€ osakesalkkua, jonka efektiivinen netto-osinkotuotto on 2400€ vuodessa eli keskimäärin 200€/kk.”


Toinen osa tavoitteestani oli saada 200€/kk nettokassavirtaa sijoitusasunnosta. Viime kirjoituksessa esittelin, että asunnon nettokassavirta on tällä hetkellä noin 70€/kk. Tätä osaa tavoitteestani en ole siis vielä saavuttanut eikä sitä nykyisellä järjestelyllä saavuteta. Onneksi tähänkin on suunnitelma, josta lisää myöhemmin.

lauantai 3. helmikuuta 2024

Pääkaupunkiseudun sijoitusyksiön arvon kehitys

Ostin asunnon 08/2015 rakenteilla olevasta uudiskohteesta, johon pääsin muuttamaan 05/2016. Velaton ostohinta oli 143 000€ ja kyseessä oli pieni yksiö omalle tontille rakennetusta taloyhtiöstä.

Muutin pois parin vuoden asumisen jälkeen ja tällöin jätin asunnon vuokralle. Ensimmäinen vuokra tuli tilille 07/2018 ja asunto on ollut vuokralla siitä lähtien eli nyt 5,5 vuotta. Kuten kirjoitin viime vuoden elokuussa, niin sijoitusasunnon käyttöaste on ollut yli 97% vuokraamisen ajalta.

Korona vaikutta merkittävästi pääkaupunkiseudun vuokrayksiöiden kysyntään käsittääkseni lähinnä opiskelijakysynnän laskun takia ja lisäksi etätöihin siirtyminen mahdollisti asumisen kauempana työpaikalta (eli pääkaupunkiseudulta). Tämä näkyi erityisen hyvin vuokrattavuudessa ja kun vuokralainen vaihtui 2021-2022 vaihteessa, niin päätin laskea vuokrapyyntöä noin 10 % hyvän vuokralaisen saamiseksi. Tilanne on jatkunut tähän päivään asti. Seuraavan kerran vuokrasopimus (määräaikainen) on tällä kertaa katkolla kesällä 2024.

Alla olevassa kaaviossa on vuokran kehitys 07/2018 - 01/2024 väliseltä ajalta. Datapisteinä ovat alkuperäinen vuokra 07/2018, vuokrankorotus 07/2020 ja vuokralaisen vaihdot 01/2021, 01/2022 sekä 08/2023. 

Ukrainan sodan viimeistään esiin nostama jättimäinen inflaatio on aiheuttanut korkotason nousun välillisesti keskuspankkien hintavakauspyrkimysten kautta. Tämä on johtanut merkittävään asuntokaupan hyytymiseen Suomessa (kuin muuallakin) ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Likviditeetin pieneneminen ja sitä kautta asuntojen heikentynyt kysyntä on vaikuttanut suuresti asuntojen hintapyyntöihin. Korkojen nousu ja inflaation nostamat hoitovastikkeet sekä kuluttajien kokema inflaatio esimerkiksi ruuan ja energian hinnoissa on vaikuttanut merkittävästi asuntojen arvoihin. Tällä hetkellä ihmisillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa asunnosta niin paljon kuin ennen. Siihen kun yhdistää korkeammat kulut asumiseen liittyen (korot, vastikkeet, energia), niin lopputuloksen asuntojen arvot (ja hintapyynnöt) ovat laskeneet.

Tämä näkyy hyvin sijoitusasuntoni arvostusta kuvaavassa kaaviossa, joka perustuu välittäjän arvioihin tai samasta taloyhtiöstä tehtyihin toteutuneisiin kauppahintoihin. Viimeisimmät arviot, joissa näkyvät vaihteluvälin minimi- ja maksimiarvot ovat Blok-välittäjän hinta-arvioon perustuvia lukemia.


Tätä voisi sanoa jopa asuntosijoittajan "kulta-ajaksi". No ei, kyllä se supersykli jo meni 2008 - 2021 välillä. Vuokrat laskee, asuntojen arvot laskee ja markkina/likviditeetti lähtee alta. Vuokraaminen ja myyminen on vaikeampaa ja kestää huomattavasti kauemmin. Kulut ovat korkeammat ja jos lisäksi on velkaa, niin korot rokottavat ihan huolella vivulla asuntoihin sijoittaneita.

Kaikesta tästä huolimatta sijoitusasunto on pidemmällä aikavälillä varmasti ihan kohtuullinen sijoituskohde tai vähintään arvon säilyttäjä. Minulla sijoituasuntoni vuokratuotto on tällä hetkellä 4,1% alla olevan laskelman mukaisesti ja nettokassavirtakin on 70€/kk positiivinen pienen velkavivun ansiosta (vain n. 45 000 taloyhtiölainaa suhteessa 143 000 alkuperäiseen ostohintaan).


Kuten käytännössä jo 2019 päätin, niin tulen myymään sijoitusasuntoni jossain välissä kunhan siitä saatava hinta heijastelee paremmin pitkän aikavälin arvoa. Asuntoa vuokralle jättäessä ajattelin sen alunperin jättää lapselleni, joskus 2030-luvun loppupuolella. Saattaapi olla, että tämäkin skenaario on edelleen mahdollinen, kun ei hintapyyntöjen palautuminen lähivuosina näytä kovin todennäköiseltä. Jos myyntipaikka tulisi eteen, niin se pitäisi vielä miettiä kokonaisuuden kannalta läpi. Sijoittamismielessä en missään nimessä enää taloyhtiössä sijaitsevaan asuntoon koskisi.

Rakentaminen on tällä hetkellä niin voimakkaassa laskusuhdanteessa, että markkinan alkaessa vetämään, sykäys ylöspäin asuntojen arvoissa voi olla nopea ja merkittävä. Kysynnän elpyessä ja mahdollisesti korkojen laskiessa viimeistään asunnot pääkaupunkiseudullakin alkavat liikkumaan nykyistä korkeammilla hinnoilla. Tähän kun yhdistää uudisrakentamisen potentiaaliset hiljaiset vuodet 2024-2025, niin on täysin mahdollista, että asunnoista tulee olemaan jopa pulaa 2026 alkaen. Tämä hetki olisi tietenkin otollinen mielestäni kohtuullisen hyvällä sijainnilla olevan pk-seudun yksiön myymiselle.

perjantai 26. tammikuuta 2024

Uusi yritys OST-tilille: Venmon omistaja PayPal (PYPL)

Kaverin kanssa tuli lyötyä vetoa, että kumpi saa suuremman TWR-tuoton OST-tililleen 3 vuoden aikajänteellä. Olen tähän mennessä ostanut OST:lle TietoEvryä ja nyt myös PayPalia. Tässä tekstissä pyrin perustelemaan ja vetämään yhteen päätökseni sijoittaa PayPaliin, jota ei pääsalkussani ole enkä ole sitä aiemmin juuri analysoinut. TietoEvryn osalta analyysiexcel on tehty ja blogiteksti luonnosteltu, mutta jotenkin tämä PYPL kiinnosti sen verran enemmän, että päätyi viimeistelyyn ensin.

PayPal (PYPL)

PayPal sai alkunsa 1998 nimellä Confinity, joka yhdistyi (alkuperäiseen) Elon Muskin perustamaan X.com yritykseen. Viime vuosikymmenien superinnovaattori Musk saatiin firmasta ulos ja firma uudelleen nimettiin entisen Confinityn vuonna 1999 lanseeraaman PayPal tuotteen mukaisesta. 2002 oli PayPalin ensimmäinen pörssiin tulo (IPO). Taivalta kesti vajaa 6kk, kun eBay osti PayPalin. Vuonna 2015 eBay jakautui nykyiseen eBayhin ja nykyiseen PayPaliin, jolloin PYPL saapui toisen kerran pörssiin.

PayPal on tietyllä tapaa Amerikan MobilePay. Se mahdollistaa verkkomaksujen tekemisen perinteisten käteis- ja sekkimaksujen sijaan. PayPal on Visan tapaan välistä vetäjä maksuliikenteessä. Muinaishistoriaa nykysukupolville, että maksuja on joutunut joskus tekemään käteisellä. Nykyään kaikki on verkossa.

Liiketoimintamalli ja markkinaosuus

Käytännössä yli 90% PYPL:n liiketoiminnasta tulee edellä mainitusta välistä vedosta eli maksutapahtumista. Loppu lillukanhäntä tulee lisäarvoa tuottavista palveluista kuten kumppanuuksista, luottotuotteista, koroista ja niin edelleen. Näin ollen maksukaverilla on vain yksi raportointisegmentti. PYPL:n liikevaihto vuonna 2022 oli 27,5 miljardia dollaria, josta vain 2,3 miljardia tuli lisäarvopalveluista ja 25,2 miljardia maksutapahtumista. USA on ehdottomasti suurin markkina, josta tuli noin 57% liikevaihdosta.

Maksutapahtumat ovat siis ytimessä PYPL:ssä, joka ensisijaisesti tarjoaa asiakkaille tehdä ja vastaanottaa maksuja tai siirtää ja nostaa rahoja joustavasti ja digitaalisesti verkossa. Liiketoiminta perustuu siihen, että maksutapahtumista peritään kulu, jotka riippuvat maksutapahtuma volyymista. Kuluja peritään myös valuutanvaihdosta tai kryptovaluuttakaupoista. Talletuksista ja nostoista ei pääasiassa peritä kuluja.

PYPL on erityisen vahva kuluttajapuolella Venmo (80 miljoonaa käyttäjää) alustallaan, kun esimerkiksi kilpailija Block (aiemmin Square, SQ) ja heidän Casp App (70 miljoonaa käyttäjää) on enemmän keskittynyt peer-to-peer maksuihin. Molemmat toimivat kuitenkin sekä kuluttajien että yritysten maksutapahtumien parissa. Kuluttajapuolella PYPL tarjoaa edullista, helppoa ja turvallista rahansiirtoa käytännössä digitaalisen lompakon avulla. Kauppiaiden osalta tehdään yhteistyö- ja partnerisopimuksia, joilla tarjotaan apua liiketoiminnan kasvattamiseen ja laajentamiseen mahdollistamalla globaalit maksunvälitykset sekä tukemalla muilla palveluilla (luotto, petoksen esto, riskienhallinta, data-analytiikka jne.). 

PayPal on markkinajohtaja reilu 40% markkinaosuudella globaalisti. Suurin kilpailija on Stripe noin 20% arvioidulla markkinaosuudella. Markkinaosuuksien määrittely ei googlailujen ja tutkimuksieni perusteella ole kuitenkaan kovin selvää, sillä se riippuu siitä, miten markkina määritellään. Joka tapauksessa PYPL on markkinajohtaja omassa tekemisessään ja markkinan odotetaan kasvavan jopa 15% vuoteen 2028 asti. Tämä vastaa hyvin PYPL:n liikevaihdon toteutunutta kasvua.

Kilpailuetu

Globaali "maksuteollisuus" on hyvin kilpailtu, nopeasti muuttuva ja innovatiivinen sekä sitä myötä myös lisääntyvän säännöstelyn ja vaatimusten alla.

PayPal oli yksi ensimmäisistä ja pyrkii olemaan jatkossakin hyvin globaali toimija. PYPL tarjoaa palveluitaan yli 200 markkinalla, noin 150 valuutassa ja mahdollistaa rahojen nostot yli 50 valuutassa sekä tilit 25 valuutassa. Stripellä luvut ovat kyllä samaa luokkaa. PYPL:n tuotteet ja alustavat pyritään kehittämään intuitiivisen käyttöliittymän, työkalujen ja lokitietojen osalta sekä integroimaan maksumahdollisuudet muiden eri palveluiden ympärillä.

Vuonna 2021 PYPL osti 2,7 miljardilla dollarilla Paidyn, joka oli Japanilainen BNPL-firma. BNPL tulee sanoista Buy Now, Pay Later, joka Suomessakin on tuttu esim. Ruotsalaisen Klarnan kautta. Kuluttaja voi siis ilman korkoja ostaa jotain ja maksaa myöhemmin vähän kuten luottokorttikin toimii noin kuukauden ilmaisen maksuajan kanssa. Kun PYPL ostin Paidyn 2,7 miljardilla 09/2021, niin SQ osti Afterpayn 29 miljardilla dollarilla 01/2022.  Kun SQ alkoi tarjoa kryptokauppaa, niin PYPL seurasi nopeasti perässä. Kilpailu on siis veristä ja kilpailuetu on kiven alla. Yksi asia saa minut kuitenkin vakuuttuneeksi. Kannattava markkinajohtajuus. 

Vuonna 2022 Paypalin nettotulos oli 2,4 miljardia, kun taas Blockin oli noin 540 miljoonaa pakkasella ja Stripe otti turpaan 500 miljoonaa. Näitä voi verrata, vaikka liikevaihtoihin, jotka olivat 27 miljardia, 17,5 miljardia ja 14 miljardia, respectively. Eli PYPL on suurin ja kannattavin (tai ylipäätään kannattava).

Tase

PayPal on kasvuyritys, joka ei maksa osinkoa, mutta toisaalta se on hyvin kannattava. Voisi siis olettaa, että tase on kunnossa ja velkaa on vähän. Kun kävin tarkemmin lukuja läpi, niin yllätyin positiivisesti kuinka timanttisessa kunnossa PYPL on.

Vuoden 2022 lopulla taseen loppusumma oli 78,7 miljardia, josta omaa pääomaa oli 20,3 miljardia. Velkaa on jopa yli 10 miljardia, mutta tätä rauhoittaa mieluisa 7,8 miljardin käteispotti. Korkokuluja meni 304 miljoonaa dollaria, mutta 3,8 miljardin EBIT-tulos kattaa sen 13-kertaisesti (interest coverage).

Reilu 10 miljardin velkavuori koostuu käytännössä kolmesta "velka-annista" (issuance). Vuonna 2019 otettiin 5 miljardia velkaa 2,39% - 2,96% koroilla vuosiin 2022 - 2029 asti. Vuonna 2020 pyydettiin 4 miljardia lisää 1,35% - 3,25% koroilla. Pisimmän takaisinmaksu aika on vuoteen 2050 asti. Toukokuussa 2022 kolmen miljardin velka tulikin sitten kalliimmaksi, sillä korot olivat 3,9%-5,25% takaisinmaksun ollessa 2027-2062. 

Nettovelkaa on siis 2,6 miljardia, joka on vain 13% suhteessa omaan pääomaan tai vain noin 3% suhteessa assetteihin. Velkaa per osake on reilu 2 dollaria. 

Liiketoiminnan kehitys

Juuri kun pääsin kehumasta tasetta, niin oli kyllä itse liiketoimintakin positiivinen yllätys.

Ensinnäkin liikevaihto on kasvanut pitkällä aikavälillä (2014-2022) noin 16,7% vuodessa. Vauhti on pysynyt myös about samana viimeiset 5 tai 3 vuotta. Nettoulos laski noin 42% vuonna 2022, mutta vapaa kassavirta kasvoi. Pidemmällä aikavälillä nettotulos on kasvanut 25% p.a. ja FCF noin 15% p.a.

PYPL ei maksa osinkoja, mutta rahaa palautuu omistajille osakkeiden takaisinostojen kautta. Pitkällä aikavälillä PYPL on vähentänyt osakemäärää noin 0,7% vuodessa, mutta esim. vuonna 2023 se tulee tippumaan noin 5% (Q1-Q3 takaisinostot olivat jo 4,4 miljardia). Vuonna 2022, 4,2 miljardia eli noin 80% FCF:sta käytettiin omien osakkeiden ostoihin. Buyback plan näyttää olevan toteuman mukaan opportunistinen ja ylimääräinen pyritään palauttamaan omistajille, mutta painottamalla osakkeen arvostusta. Vuodesta 2015 lähtien PYPL on tuottanut noin 31 miljardia FCF:ta, joista noin 21 miljardia on laitettu osakkeiden takaisinostoihin.

PYPL pystyy siis hyvin pienellä CAPEX:lla ylläpitämään markkinaosuutta kilpailulla ja kasvavalla alalla ja palauttamaan suurimman osan jakokelpoisista rahoista omistajille. Suoraan sanottuna ihmeellistä.

Pitkällä aikavälillä nettomarginaali on ollut keskimäärin 13,0%, ROE 12,8% ja ROA 4,3%. Melko tasaista puurtamista näiden osalta joka vuosi. Kelpaa kyllä mulle.

Arvostus

Vuoden 2021 huuman ja hypen aikaan PYPL:n osake treidasi reilusti yli 100 P/E-lukemissa osakekurssin saavuttaessa 308 dollarin huippulukemat juhannuksen tienoilla. Tällä hetkellä osakkeella käydään kauppaa noin 60 dollarin tuntumassa, joka 3,84 dollarin konsensus FY2023 EPS:llä antaa P/E-luvuksi n. 15,8. Koska velkaakin on vähän, niin EV/E on vain n. 16,4. FCF on lisäksi merkittävästi nettotulosta suurempi ja on ollut sitä säännöllisesti 2015-2022 välillä.  

Arvioin PYPL:n arvon kaksiosaisella DCF-analyysillä, jossa asetin tuottovaatimukseksi 10%. Olettamalla FCF:n kasvavan 6,8% p.a. ja terminaalikasvun olevan 4% sain käyväksi arvoksi 132 dollaria. Kasvuoletus perustuu viimeisen 5 vuoden keskimääräisen nettotuloksen kasvuun (+6,15%) osakkeiden takaisin ostot (+0,69%) huomioituna. Arvioimallani käyvällä arvolla P/E-luku olisi 33,8, joka on melko korkea. Toisaalta tässä pitää edelleen muistaa, että FCF on ollut pidemmällä aikavälillä noin 155% nettotuloksesta.

Vaihtoehtoisesti katsoin Grahamin Fair Value arvion, joka syntyy yksinkertaisella kaavalla FV=(10+2*kasvu-%*100)/EPS. Grahamin FV antaa tulokseksi 91 dollaria.

Yhteenveto

PayPal oli yksinkertaisesti liian edullinen, jotta sen olisi voinut mielestäni jättää oman onnensa nojaan.

PayPalin liiketoiminnan kehittyminen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä kertoo houkuttelevasta ansaintalogiikasta sekä hyvin johdetusta yrityksestä. Markkinaosuus on vahva ja PayPalille riittää vain sen ylläpito, sillä alan odotetaan kasvavan jopa 15% vuodessa vielä tulevaisuudessa. Kaiken lisäksi tase on kunnossa, mikä vähentää katastrofaalisia epäonnistumisia varsinkin, kun ottaa huomioon terveen tulorahoituksen (5 miljardia vuodessa).

Pidän PayPalista tasaisen kannattavuuden, hyvän kasvupotentiaalin ja timanttisen taseen takia.

Ostin PayPalin osakkeita 26 kappaletta OST-tililleni 25.1.2024 keskihinnan ollessa 62,82 dollaria + 15 euron kaupankäyntikulu. Rahoitin oston myymällä puolet OST-tilillä olevista TietoEvryn osakkeista. PayPalin paino koko salkussani on tällä hetkellä vain noin 1,1%.

ps. Pari tuntia oston jälkeen osake romahti noin 5%, kun PayPal julkaisi 6 uutta innovaatiota, jotka eivät selvästikään vakuuttaneet markkinoita. Tälläisella huonolla ajoituksella ei ole kuitenkaan mitään väliä, jos arvo on lähes kaksinkertainen nykykurssiin verrattuna.

maanantai 15. tammikuuta 2024

Kulujen seuranta ja säästäminen?

Aloitin vuonna 2016 seuraamaan kulujani, koska oli tapahtunut jotain hieman ikävämpää. Tiesin etukäteen, että joutuisin maksumieheksi ja kyseessä olis useiden kymppitonnien kulu. Koin tärkeäksi hoitaa homman kotiin ja tietenkin mahdollisimman nopeasti, jotta voisin keskittyä jälleen elämisen onnelliseen keveyteen tai johonkin muuhun yhtä hyvin runoiltuun "keinotekoiseen" totuuden tunteeseen.

Vuosi 2016

Tällöin asuin osittain vuokralla ja loppuvuoden ensiasunnossani. Palkkani oli perus insinöörihommissa reilu 3000€ ja nettona käteen tuli keskimäärin 2670€/kk. Onnistuin myös myymään tavaraa ja saamaan lisätuloja yhteensä 220€/kk nettona. Suurimmat kuluerät olivat seuraavat:

  • Kiinteät kulut 903€/kk
  • Asuminen 645€/kk
  • Satunnaiset kulut 415€/kk
  • Ikävään hölmöilyyn 282€/kk
Säästöön jäi 5700€ eli 470€/kk.

Vuosi 2023

Asun 4 huoneen vuokra-asunnossa PK-seudulla. Palkka on noussut merkittävästi työpaikan vaihdon ja siellä menestyksekkäiden onnistumisten ansiosta. Sain myös palkakorotuksen tehtävien vaihdon yhteydessä nykyisessä työpaikassani 1.1.2024 alkaen. Suurimmat kuluerät mahdollisimman vertailukelposesti esitettynä

  • Kiinteät kulut 984€/kk
  • Asuminen 1134€/kk
  • Satunnaiset kulut 709€/kk
  • Ikävään hölmöilyyn 0€/k
Säästöön jäi viime vuonna 125€/kk. Vaikka nettotulo oli 3800€/kk eli 1130€/kk enemmän kuin 2016, niin suurempien kulujen takia myös säästöön jäi vähemmän kuin vuonna 2016.

Pohdinnat

Kuten yllä olevista numeroista nähdään, niin asuminen on yksi suurimmista kulueristä. Jos pystyt säästämään asumisessa, niin usein millään muulla ei ole mitään merkitystä. Ikävät hölmäilyt on myös syytä välttää, sillä ne tulee maksamaan järkyttäviä summia. Jos siihen ei ole valmistautunut, niin yllättävät tilanteet voivat viedä perikatoon.

Kiinteisiin kuluihin kannattaa myös keskittyä, sillä ne ovat usein pakollisia pahoja, joissa kilpailuttamalla pystyy saamaan selvää säästöä. Näistä esimerkkinä auton vakuutukset. Bussikorttiin vaihtaminen voi olla usein todella hyvä ratkaisu. Satunnaiset kulut ovatkin sitten vaikeammin hallittavissa. Käytännössä lomareissut, polttarit, kaverin juhlat, häät tai hautajaiset voivat aiheuttaa yllättäviä kuluja, jotka on syytä budjetoida etukäteen. Ainakin siis jos haluaa suunnitella budjettinsa siten, että jokin tietty tavoitesumma jää säästöön. Itse pyrin budjetin avulla säästämään 500€/kk, mutta jotenkin se jäi vain summaan 150€/kk.

Yhteenveto

Säästöprosentilla on väliä ja siihen kannattaa keskittyä. Yleensä lyhyen aikavälin toimet eivät auta ja syntyneet säästöt voivat päätyä esimerkiksi uuden auton hankintaan. Kannattaa miettiä mielummin pitkällä aikavälillä esim. 5 vuoden jaksolla, että mitä tavoittelen, mihin pyrin ja, mitä haluan rahan sivuun laitolla saavuttaa?

Itse pyrin säästämisellä turvaamaan perheeni tulevaisuuden niin ala- kuin ylämäessä.